Tänäkin vuonna heinäkuussa ovat avautuneet vuosittaiset asuntomessut. Vuoden 2015 asuntomessut järjestetään pääkaupunkiseudun uuden kehäradan varrella sijaitsevassa Vantaan Kivistössä. Yhteensä Vantaan messualueelle on asuntomessuja varten valmistunut 350 asuntoa. Pientaloja alueella on 37 ja tämän lisäksi alueella on kolme kerrostaloa, sekä pysäköintitalo. Messualue on kaavoitettu pyöreään muotoon ja samat linjat jatkuvat koko Kivistön alueella kaarevine ja pyöristettyine muotoineen.

Historiaa

Asuntomessut saivat alkunsa 1966, kun Suomen Asuntomessut perustettiin. Ajatuksena oli tuoda lisää asuntotietoutta suomalaisille sekä olla parantamassa asumisen suunnittelua ja rakentamista. Vuodesta 1970 lähtien onkin asuntomessut järjestetty miltei vuosittain. 2000-luvulta lähtien asuntomessujen lisäksi eripuolella Suomea on järjestetty myös loma-asuntomessut, jotka keskittyvät nimensä mukaisesti loma-asumiseen ja mökkeilyyn.

Asuntomessujen hyöty

Asuntomessut on loistava kanava tuottajille päästä esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan. Markkinointikeinona asuntomessut ovatkin aivan ehdoton alan ammattilaisille, sillä tuotteita pääsee esittelemään oikeassa ympäristössä ja kohderyhmälle, joka on kiinnostunut rakentamisesta tai remontoimisesta. Messurakentajat luonnollisesti pääsevät hyödntämään myös tavaran tuottajilta saamaansa rakentajan etua kotia rakentaessaan.Asuntomessut kuvastavat aina sen hetkisiä rakennustrendejä, mutta myös pyrkivät antamaan viitteitä tulevista suuntauksista. Messut on myös sisustussuunnittelijoille mahdollisuus tuoda esille uusia ideoita ja ratkaisuja ja rohkaista messukävijöitä uudenlaisiin valintoihin.Vantaalta messut jatkavat vuodelle 2016 Seinäjoelle ja vuonna 2017 Mikkeliin. Seinäjoen messujen rakentajat on jo valittu, mutta haku Mikkelin messurakentajiksi on vielä käynnissä.

Artek on Alvar ja Aino Aallon, Maire Gullichsenin, sekä Hans-Gustav Hahlin perustama moderning muotoilun myynti- ja markkinointiorganisaatio. Alun perin yhtiö perustettiin ennen kaikkea Aallon tuotteita varten, mutta pian myös muiden valmistajien, kuten Knollin ja Vitran, tuotteita otettiin valikoimiin. Nykyisin Vitra omistaakin Artekin ostettuaan sen vuonna 2013.Organisaation nimeksi valittiin Artek, joka ei suomeksi tarkoittanut mitään, mutta yhdisti sanat art eli taide, sekä technology eli teknologia. Nimen takana oli ajatus, että se pohjautuisi kansainväliseen tyyliin, joka painottui tekniseen osaamiseen ja laadukkaisiin materiaaleihin.Artekin huonekalujen tuotannosta Suomessa vastaa Huonekalutehdas Korhonen ja valaisimista Laaksonen & Poika. Monien Artekin tuotteiden nimet ovat kirjainten ja numeroiden yhdistelmiä kuten A118 tai A203. Jotkut tuotteista ovat kuitenkin saaneet nimenkin yhdistelmän lisäksi. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa mehiläispesä ja lentävä lautanen.Tunnetuin Artekin tuotannossa oleva tuote lienee Paimio -tuoli, jonka Aalto suunnitteli Paimion parantolaan monien muiden kalusteiden ja valaisimien ohella. Täytyy muistaa, että myös itse parantola on Aallon suunnittelema. Upean muotoilunsa lisäksi Paimio -tuoli auttaa istujaansa olemaan asennossa, jossa on helpoin hengittää. Tuolin kehittämisessä jouduttiin todella testaamaan 1930-luvun puuntaivutustekniikkaa äärimmilleen.Artekin uustuotannossa ovat muun muassa Ilmari Tapiovaaran Domus -nojatuoli, sekä Yrjö Kukkapuron Karuselli -nojatuoli ja rahi. Muita Artekin suunnittelijoita ovat olleet muun muassa Tapio Wirkkala, Eero Aarnio ja Harri Koskinen.

Alvar Aalto on ehdottomasti Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Aalto on suunnitellut lukuisia rakennuksia Suomessa sekä ulkomailla. Meille suomalaisille tunnetuin Aallon suunnittelema rakennus on Finlandia-talo. Ulkomailla toteutettuja Aallon suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa Essenin oopperatalo Saksassa ja Bostonin MIT:n opiskelija-asuntola. Eräs tunnetuimmista hankkeista, joka kuitenkin jäi toteutumatta, oli Sirazin taidemuseo Iranissa. Aallon kerrotaan saaneen vaikutteita erityisesti Suomen luonnosta, sekä arkkitehtuurin historiasta.Arkkitehtina Aalto oli funktionalisti, jonka tarkoituksena oli luoda yksinkertainen, kaunis ja geometrinen rakennus. Aallon tyyli kehittyi vuosien saatossa maanläheisemmäksi ja valkoiset yksinkertaiset pinnat vaihtuivat usein elävämpään tiiliseen pintaan.

Lasiesineet ja huonekalut

Arkkitehtuurin lisäksi Aalto tunnetaan huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Alvar Aallon suunnittelema Savoy-maljakon sanotaan olevan maailman tunnetuin lasiesine. Vaikka muuten ei suunnittelusta tietäisikään, on tämä maljakko on tuttu varsinkin kaikille meille suomalaisille.Aalto koki huonekalusuunnittelun niin, että hänen suunnittelemiensa tuotteiden tulisi olla käytännöllisiä ja mahdollisimman monen tulisi voida ostaa niitä. Tunnetuin Aallon huonekaluista on varmasti pinottava jakkara, jota valmistetaan kolmi- ja nelijalkaisena.Aalto oli perustamassa ensimmäisen vaimonsa Aino Aallon sekä Maire Gullichsen ja Nils Gustav Hahlin kanssa Artek- nimistä yritystä vuonna 1935. Yritys toimii modernin muotoilun myynti- ja markkinointiorganisaationa.Alvar Aallon mukaan on myös nimetty yksi arkkitehtuurin arvostetuimmista kunnianosoituksista. Opetusministeriö, Suomen arkkitehtiliitto, sekä Suomen arkkitehtuurimuseo myöntävät Alvar Aalto-mitalin nykyisin kolmen vuoden välein luovan arkkitehtuurin saralla menestyksekkäälle arkkitehdille.

Kelly Hoppen on sisustusarkkitehti, jonka ura sai alkunsa, kun hän sai suunniteltavakseen perhetutun keittiön vain 16-vuotiaana. Nykyisin Hoppen on tunnettu muun muassa kotien, veneiden, toimistojen, yksityiskoneiden, hotellien ja ravintoloiden sisustajana. Kenties Hoppenin tunnetuimpia asiakkaita ovat olleet Victoria ja David Beckham sekä näyttelijä Martin Shaw. Eräs viimeisimmistä töistä on ollut Lux Belle Mare hotelli kompleksin sisustussuunnittelu Mauritiuksella.Kelly Hoppen on kirjoittanut useita sisuskirjoja ja hänellä on myös oma yritys ja verkkokauppa. Hänellä on oma mallisto kankaita, kaihtimia, maaleja, huonekaluja ja muita tuotteita. Hoppesin suosima värimaailma on rauhallinen ja täynnä murrettuja sävyjä kuten beigeä ja harmaanruskeaa. Suunnittelijan mottona onkin, että yksistään se miltä tilassa näyttää ei riitä, vaan tilan täytyy myös tuntua hyvältä.Suunnittelija on tuttu myös TV:stä. Hän oli kolme kautta Brittien leijonanluolassa, Dragon’s Den ohjelmassa, sijoittajana ja vuonna 2011 Hoppenilla oli Channel 5- kanavalla oma TV-ohjelma nimeltään Super Interior.Kelly Hoppen on kerännyt urallaan useita tunnustuksia. Hän sai Andrew Martin Interior Design Award-palkinnon vuonna 1996, European Woman of Achievement-palkinnon vuonna 2007 ja ELLE Decoration Award ja Grazia Designer of the Year- palkinnot. Yksi viimeisimmistä huomionosoituksista on Hoppenin joulukuussa 2013 vastaanottama Natwesr Everywoman Ambassador- palkinto, joka annetaan henkilölle, joka omalla toiminnallaan toimii esikuvana ja inspiraationa nuorille naisille. Kelly Hoppes toimii nykyisin myös neuvonantajana ja mentorina pienille yrityksille.

Eero Aarnio on suomalainen sisustussuunnittelija ja muotoilija. Aarnio opiskeli teollisessa korkeakoulussa ja perusti oman yrityksen Helsinkiin vuonna 1962. Samalla vuosikymmenellä Eero Aarnio tuli tunnetuksi lujitemuovista suunnittelemistaan futuristisista tuoleistaan, joista kansainvälisesti tunnetuin malli oli Pallo. Nimensä mukaisesti tuolilla oli pallomainen muoto ja värikäs tekstiilipinta pallon sisällä. Tuoli herätti huomiota jo vuonna 1966 Kölnin huonekalumessuilla ja Pallo-tuoli jatkaa yhä edelleen voittokulkuaan. Sisustuslehtien ja ohjelmien lisäksi tuoliin voi törmätä monissa elokuvissa. Tuoli on edelleen valmistuksessa ja uusimmat mallin voi ostaa musiikkisoittimella varustettuna.Milanon huonekalumessuilla esiteltiin vuonna 2008 Aarnion suunnittelema The Tree- tilanjakaja. Tilanjakajan tuotosta osa menee Suomen World Visionin kautta puiden istuttamiseen Perun Andeille eroosion ehkäisemiseksi.Aarnion suunnittelemia huonekaluja on näytteillä muun muassa New Yorkin modernin taiteen museossa, Victoria ja Albert museossa Lontoossa, Helsingin Designmuseossa, Pariisin Pompidou-keskuksessa, sekä Sydneyn Bauhaus museossa.

Muotoilu ja palkinnot

Eero Aarniota pidetään kansainvälisesti muovi- ja lasikuitumuotoilun edelläkävijänä. Aarnio onkin sanonut muovin jalouden olevan sen mukautuvuudessa, edullisuudessa ja jokapäiväisyydessä.Aarnio on myös palkittu useasti uransa aikana muun muassa Kaj Franck- palkinnolla vuonna 2008 ja Pro Finlandia mitalilla vuonna 2010. Kansainvälisistä palkinnoista Aarniolle on annettu Interior Innovation Award Cologne 2006 sekä italialainen Compasso d’Oro- palkinto vuonna 2008 Trioli nimisestä lasten tuolista.Aarnio on edelleen tuottelias muotoilija, jonka uusi tuleminen ajoittuu retron tuleminen uudelleen muotiin sisustuksessa. Aarnion muotoilussa huomiota kiinnittää erityisesti leikkisyys, jonka hän edelleen 82-vuotiaana on onnistunut säilyttämään työssään.

Yrjö Kukkapuro on yksi suomen kansainvälisesti tunnetuimmista muotoilijoista, jonka kenties tunnetuin luomus on Karuselli- nojatuoli. Nojatuoli julkistettiin vuonna 1965, mutta jo 50-luvulla Yrjö Kukkapuro tutki lujitemuovin mahdollisuuksia muotoilussa ja käytti omaa vartaloaan muottina tehdäkseen nojatuolista mahdollisimman ergonomisen. Lujitemuovin lisäksi nojatuolissa on metallinen jalka ja se on päällystetty sisustusnahalla. Nojatuoli on edelleen valmistuksessa ja se onkin tunnettu huonekaluklassikko. Karuselli- nojatuoli on esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa (Moma) sekä Lontoon Victoria ja Albert Museon kokoelmissa.

Palkinnot

Kukkapuro on saanut uransa aikana myös useita tunnustuksia kuten Lunning palkinnon vuonna 1966. Palkinto jaettiin merkittäville pohjoismaisille muotoilijoille. Muita suomalaisia Lunning-palkinnon saajia ovat olleet muun muassa Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Timo Sarpaneva, sekä Oiva Toikka. Tämän palkinnon lisäksi Yrjö Kukkapuro on ansainnut Valtion taideteollisuus-palkinnon vuonna 1970, Pro Finlandia-palkinnon vuonna 1983, sekä Kaj Franck muotoilija-palkinnon vuonna 1995.

Suunnittelijana Avartessa

Yrjö Kukkapuro toimi Avarten pääsuunnittelijana. Avarte oli suomalainen Design-huonekalujen valmistukseen erikoistunut yritys. Se syntyi, kun Kukkapuron tuotteita alun perin valmistanut Haimi nimisen yrityksen omistanut perhe möi yrityksen sen henkilökunnalle 1980-luvun alkupuolella. Muita Avartessa toimineita suunnittelijoita ovat muun muassa Samuli Naamanka, Simo Heikkilä, sekä Mikko Paakkanen. Vuonna 2013 Avarte hakeutui konkunrssiin ja Yrjö Kukkapuro irtisanoi freelancer sopimuksensa yrityksen kanssa. Yrjö Kukkapuro jatkaa suunnittelutyötään tänäkin päivänä ja hänen uransa suunnittelijana on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Huvila ja Huussi on mökkeihin, pihoihin ja saunoihin keskittyvä sisustus- ja kunnostusohjelma. Kohteen omistajasta riippuu, mihin osa-alueeseen keskitytään. Joskus myös käydään läpi useampia osa-alueita tontista ja sen rakennuksista.Ohjelmaan osallistuja maksaa omasta budjetistaan työt ja tarvikkeet. Ohjelman puolesta tarjotaan suunnittelu-apua. Ohjelmassa on menossa jo kahdeksas tuotantokausi ja uusimman tuotantokauden kasvoina ovat viherrakentaja Niko Lindfors, sisustusarkkitehti Mikko Vesanen, suunnittelu hortonomi Tanja Nieminen, sekä remonttiurakoitsija Ville Heino.Ohjelman alussa remontoitavaa kohdetta käydään läpi yhdessä omistajan kanssa. Hänen toiveensa ja tarpeensa kartoitetaan uudistuksien suunnittelua varten. Tämän jälkeen toteutustiimi ottaa ohjat käsiinsä ja paikan muodonmuutos alkaa. Ohjelmassa annetaan myös tietoa sisustus-, suunnittelu- ja remonttiratkaisuista sekä tietysti seurataan kohennuksen valmistumista.

Huvilan muodonmuutos

Ohjelman lopussa paljastetaan muutos kokonaisuudessaan niin katsojille kuin omistajillekin. Mielenkiintoisin osa ohjelmaa onkin seurata omistajien reaktiota ja vertailla ennen ja jälkeen kuvia. Ammattimaisesti suunnitellut ja toteutetut muutokset antavat katsojalle vinkkejä omiin muutosprojekteihin, sekä esittelevät uusia sisustus- ja rakennustrendejä.Monesti ohjelmassa tehdään suuriakin muutoksia ja esimerkiksi mökkien pohjaratkaisujen muutokset ja modernisoinnit jaksavat yllättää kerta toisensa jälkeen. Pihan suunnittelu ja tilan jako eri toimintoihin tukee nykyaikaista mökkeilyä ja mahdollistaa useammankin sukupolven tai isomman ryhmän oleskelun mökillä sujuvasti.Uutena lisänä ohjelmaan on sen pohjalta ilmestynyt myös oma erikoislehti nimeltä Huvila ja Huussi. Lehdessä sarjan kohteet käydään läpi ja sekä lisäksi muun muassa ohjelman suunnittelijat kertovat vinkkejä rakentamiseen, muutoksiin ja sisustamiseen. Lisäksi lehdessä pääsee tutustumaan Jyrki Sukulan kesäresepteihin.

Suomen kaunein koti ohjelmassa, etsitään nimensä mukaisesti Suomen kauneinta kotia. Ohjelma perustuu tanskalaiseen formaattiin Danmarks Skönnaste Hjem, jossa tanskalaiset pääsivät tirkistelemään persoonallisiin ja kauniisiin koteihin.Ohjelman jokaisessa jaksossa tutustutaan kolmeen eri kohteeseen, joita yhdistää jokin teema, kuten esimerkiksi kaupunkikodit. Katsojat pääsevät tutustumaan myös kodin asukkaisiin ja heidän kertomukseensa kotinsa sisustuksesta ja siellä elämisestä. Tuomareita ohjelmassa on kolme ja jokaisessa jaksossa he valitsevat suosikkinsa kohteista. Ainoa keino tuomarien ja talon omistajien keskenäiseen kommunikointiin on asettaa punainen matto suosikkipaikkaan.Tuomareina ohjelmassa toimivat monista sisustusohjelmista tutut Hanna Sumari ja Milla Alftan. Uutena tuomarina uusimmalle kaudelle tuli arkkitehti Aleksi Niemeläinen. Jokaisella tuomarilla on oma makunsa ja näkemyksensä siitä mikä tekee kauniin kodin. Ohjelman suola katsojalle onkin vertailla kotisohvalla osuvatko omat mieltymykset yksiin tuomareiden näkemysten kanssa. On myös mukava päästä tirkistelemään toisten koteihin ja kenties pohtia miten itse viihtyisi kohteissa.Kun tuomarit ovat valinneet kaikkien jaksojen suosikkikohteet, siirtyy valta katsojille. Katsojilla on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa, joka kruunataan kauden päätteeksi Suomen kauneimmaksi kodiksi. Vaikka ohjelmassa etsitään Suomen kauneinta kotia, tulee ohjelmassa hyvin selville, että makuja on monenlaisia. Se mikä tekee toiselle ihanan ja kotoisan kodin, voi toiselle olla kauhistus. Tärkeintähän on loppujen lopuksi se, että oma koti on itselle mieluinen paikka olla ja asua.

Tervetuloa kotiin on sisustusohjelma, jossa kodin omistaja yllätetään uudella sisustuksella tai pienellä remontilla. Läheiset, niin ystävät kuin perhekin, voivat ilmoittaa ohjelmaan mukaan henkilön, joka heidän mielestään ansaitsee yllätyksen kodin kunnostuksen muodossa. Koko projekti tehdään kodin omistajalta salassa ja paljastetaan vasta kun kunnostus on saatu tehtyä.

Mitä ohjelmassa tapahtuu

Kun kodin omistaja on houkuteltu tavalla tai toisella pois kotoaan, käyvät Remontti-Reiskana toimiva Perttu Sirviö, sisustussuunnittelija Seija Strand, sekä juontaja Vanessa Kurri kodin kimppuun.Ohjelmassa päähenkilönä on kodinomistaja, vaikka hän ei olekaan kuvissa mukana ennen loppua. Omistajan läheiset ja ystävät kertovat ohjelman kuluessa omistajan tarinaa ja syitä siihen, miksi juuri hän ansaitsee remontin itseään piristämään. Ohjelmassa kuullaan rankkojakin ihmiskohtaloita, mutta pääasiassa vire on positiivinen. Henkilökohtaisen näkökulman vuoksi, ohjelma vetoaa nimenomaan tunteisiin.Ohjelman kohokohtana toimii lopun paljastus. Paljastusvaiheessa katsoja saa seurata omistajan saamaa yllättynyttä reaktiota, joka kumpuaa niin uudistetusta kodista kuin siellä olevista ihmisistäkin. Löytäessään tukun tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä kodistaan, ei omistaja yleensä voi olla muuta kuin yllättynyt. Koti on meille kaikille hyvin tärkeä, joten omistajan tunteet nousevat väkisinkin pintaan.Valmiin projektin lisäksi ohjelma antaa omistajan ystäville ja perheelle mahdollisuuden kiittää avusta tai osoittaa tukensa vaikeita aikoja kokeneelle. Vaikka ohjelmassa sisustuksella ja remontoinnilla on osansa, on ohjelma kuten mainittua enemmän kertomus kodinomistajasta. Sisustus ja kodin kunnostus tukee tätä formaattia, mutta sisustuksesta ja kodin kunnostamisesta todella kiinnostuneille ohjelma antaa rajallisesti virikkeitä.

Pientä mökkiremonttia on TV-ohjelma, jossa kaksi suunnittelijaa antavat mökkiremontista haaveilevalle oman kohennussuunnitelmansa ja remonttiehdotuksensa. Ehdotus pohjautuu mökin omistajan toiveisiin sekä budjettiin. Omistaja valitsee suunnitelmista itselleen mieluisamman. Ohjelmassa seurataan tuon suunnitelman toteutumista. Mökkiomistajilla on ohjelmassa tavoitteena parantaa oman mökkinsä myytävyyttä markkinoilla.Ohjelman juontajana toimii Salatuista Elämistä sekä Pientä pintaremonttia ohjelmista tuttu Aleksi Sariola. Suunnittelijoita ohjelmassa on useita. Jokaisessa jaksossa heistä kaksi kilpailee keskenään siitä, kumman muutossuunnitelma mökille toteutetaan. Remontin toteutuksessa käytetään budjetista riippuen ammattilaisia, mutta näppärimmät omistajat tarttuvat myös itse työvälineisiin.

Mummonmökistä hyvin varusteltuun kakkoskotiin

Ohjelmassa on mökkejä laidasta laitaan. Pienemmistä, vähemmillä mukavuuksilla varustelluista mökeistä isompiin täysin varusteltuihin huviloihin, jotka ovat kuin kakkoskoteja. Tarkoituksena on, että jokainen ohjelma on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Toki aina uudet omistajat sekä erilainen ympäristö antava vaihtelevat puitteet ohjelman teolle. Ohjelma pyörii nyt toista kauttaan ja se on saavuttanut suosiota niin mökkiomistajien, kuin niillä vierailevienkin suosion.

Mökkikulttuuri Suomessa

Mökkeily on suurimmalla osalla suomalaisista verissä. Mökkeilykulttuurimme on kuitenkin jo hetken elänyt murrosvaihetta. Kesämökit ovat yhä paremmin varusteltuja, eivätkä ne ole enää pelkästään työleirejä, vaan niillä olemisen halutaan olevan myös rentouttavaa ja nautinnollista. Mökkien sisustamiseen ja viihtyisyyteen panostetaan ihan eri tavalla ja mökkejä muokataan moderniin elämään soveltuvammaksi. Pientä mökkiremonttia vastaa selvästi tähän kysyntään ja toimii hyvänä inspiraation lähteenä niin mökkien omistajille kuin mökistä haaveilevillekin.